maanantai 21. heinäkuuta 2014

Jassu seikkailee - Miami Beach

Viimeksi kerroin hiukan mun ja Lauran kesälomareissun ensimmäisestä viikosta Amerikassa, jonka vietimme New Yorkissa. Tällä kertaa olisi aika vilkaista millaista meillä oli Miami Beachilla.




Tajusin hiukan ennen matkamme alkua, että Miami Beach tulee olemaan mun elämäni ensimmäinen rantaloma. Mä olen ehkä enemmän kaupunkilomaihminen, sillä kaupungissa on hektisempää ja paljon nähtävää, mutta tätä rantalomakohdetta odotin innolla! 




Mun alkureaktio taksista poistuttuamme hotellin edessä oli kyllä melkoinen. Olin kauhuissani, sillä hotellimme ei ollutkaan mikään iso ja se sijaitsi todella vilkkaan kadun varrella ravintolan yhteydessä. Huoneeseen päästyämme halusin ottaa lennon mahdollisimman nopeasti takaisin New Yorkiin. Miami ei muistuttanut lainkaan New Yorkia ja kutsuinkin rantakatua "slummiksi". Heh. Hiukan ehkä liioittelin järkytyksissäni, sillä ensimmäisen yön jälkeen olin jo aivan toista mieltä koko paikasta. 




Miami oli ihana rentoutusloma huikean ja hektisen kaupunkiloman jälkeen. Nukuimme hyvin (ihanan viileässä huoneessa), söimme myös hyvin (hirmuisen kalliisti, huhhuh) ja otimme aurinkoa. Mä otin aurinkoa ihan rannalla ensimmäistä kertaa koko pyörisaikanani! Pakko myöntää, että melko tylsää touhua, mutta onneksi rannalla vilisi ihmisiä keitä seurasin Lauran nukkuessa vieressä :D. Näytin muuten varmasti hyvältä ensimmäisenä auringonottopäivänämme, kun kääriydyin pyyhkeeseen ja naamallani lojui paita, niin että kädet olivat ainoa osa musta auringossa. Paloin, suojakerroin 50 huolimatta, sen verran pahasti etten uskaltanut olla suoraan aunringossa, vaan hikoilin suojiin kääriytyneenä. 
Yhden sateisen päivän vietimme Evergladesin Alligator Farmilla, joka ei ollut mitenkään päätä huimaava kokemus, mutta ihan hauska siellä oli käydä. Oikeastaan hurjinta koko sinä päivänä oli bussimatka farmille. Vettä satoi aivan järjettömän paljon ja liikenne siellä on hiukan eri luokkaa kuin meillä Suomessa, joten mä olin ihan paniikissa koko reilun puolituntisen ajan! Hetkeksi sain paniikkini laskemaan kun ohitimme saaren, jolla on mm. Madonnan ja Ricky Martinin mökit. Huuuh, ihan mukavan kokoisia mökkejä! 




Miamissa emme käyneet isoissa kauppakeskuksissa, vaan ostimme muutamat ostoksemme kävelymatkan päässä sijaitsevista kaupoista. Olimme siis suurimman osan matkarahoistamme käyttäneet jo ensimmäisellä viikolla, joten siksi kauppakeskusshoppailut jäivät täällä välistä. 

Kaikenkaikkiaan loma Miami Beachilla oli ihana! Paljon erilaisia ihmisiä, hyvää palvelua, kauniita maisemia ja lämmintäkin riitti, vaikka oli pilvisempiäkin päiviä. Mä en edes tarkkaan tiedä kuinka lämmin siellä oli, mutta aina hotellin ovesta "astuttua" ulos oli niin lämmin että aurinkolasit menivät samantien huuruun. Ainakin oli lämpimämpää kuin koskaan missään, missä mä olen aiemmin käynyt! Ei yhtään hullumpi rantaloma näin ensikertalaiselle ;)

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Jassu seikkailee - New York

Pariisi, New York ja Lontoo. Kolme kaupunkia, jotka olen niin kauan kuin muistan halunnut kokea. Pariisin tsekkasin (ja siihen myös rakastuin) pari vuotta sitten, Lontooseen toivon pääseväni vielä joskus, mutta New Yorkin kohtasin hetki sitten. New York on aina ollut mulle paikka, jota ihailee vain televisiosta, jonne olen kuvitellut pääseväni vain suurimmissa unelmissani. Kesäkuun viimeinen viikonloppu matka unelmakaupunkiini kuitenkin alkoi.
Odotin kaupungin olevan suuri; talot korkeita, ihmisiä valtava määrä ja paljon hälinää. Ainut pelkoni oli se, kuinka pieneksi itsensä tuntee kaupungissa jossa asuu yli kahdeksan miljoonaa ihmistä. 
Jo ensimmäisellä taksimatkalla huomasin odotusteni täyttyvän; kaikki oli suurta. 




Vaikka New Yorkissa oli aina joka paikassa paljon ihmisiä, se ei ollut todellakaan ahdistavaa. Yllätyin positiivisesti siitä kuinka turvallinen olo oli liikuimme sitten missä päin kaupunkia tahansa. Yllätyin myös siitä, miten puhtaita ja vihreitä kadut olivat. Odotin ehkä synkempää ja likaisempaa kaupunkia, mutta vau, pääasiassa kauniita katuja! 
Kaiken kruunasi se, että hotellimme sijaitsi aivan ytimessä - Times Squarella. Meidän oli helppo lähteä seikkailemaan joko kävellen (kelaten) tai napata taksi suoraan hotellimme edestä. 





Matkan parhaimpiin hetkiin kuului ehdottomasti käynti Empire State Buildingissä. 86:een kerrokseen nousu hissillä (äärimmäisen nopealla sellaisella) oli jo oma kokemuksensa. Sitten ne maisemat! Rakennuksia toisensa perään ja silti niin upeaa. Ai että.
American Museum of Natural History kiinnosti meitä museoista ehdottomasti eniten, joten kävimme ihmettelemässä siellä dinosauruksia (jee!!) ja vaikka mitä muuta hienoa. Jälleen kerran kaikki oli isoa, todella isoa. 






Kävely, kelailu, tsillailu läpi Central Parkin aurinkoisena päivänä.. ahh, en edes tiedä mitä sanoa. Jo pienen matkan kuljettuamme kauniissa puistossa näimme muun muassa hääpareja, veneilijöitä, torvensoittajan, jättisaippuakuplia, hevosvaunuja, lihaksikkaita temppuilijoita, rullaluistelijoita, juoksijoita ja auringonottajia. Lenkkeilisin mielelläni siellä useamminkin. 




Kova haastaja Empire State buildingille oli kyllä Top of the Rock. Näkymät olivat ehkä vieläkin huikeammat tältä näköalatasanteelta, vaikka aivan yhtä korkealle ei siellä päässytkään. 





Mä olen niiiin onnellinen, että keksimme käydä katsomassa Broadwaylla Leijonakuningas musikaalin. Huh! Kylmiäväreitä ja kyyneliä nostattava uskomaton show. Jos Leijonakuningas on elokuvana Disneyn parhaimmistoa, niin musikaalina se oli vielä jotain enemmän. Jos aikaa olisi ollut lisää, niin olisimme varmasti käyneet katsomassa jonkin toisenkin musikaalin. 
Olimme hankkineet ennen reissua New York CityPass -kortit (lipukkeet?), joidenka avulla meidän ei tarvinnut jonottaa sisään esim. Empire State buildingiin tai Top of the Rockiin. CityPass sisälsi pääsyn kuuteen valinnaiseen (vaihtoehtoiset kohteet olivat lueteltuina) kohteeseen, joista yksi oli risteily Manhattanin ympäri. Reilu puolentoistatuntisen aikana näimme Vapaudenpatsaan, Brooklynin sillan ja Manhattanin eri osia. 
Kaiken kiertelyn ja turistikohteiden ihmettelyn lisäksi ehdimme shoppailemaan kaikkea ihanaa! Mun lemppariostospaikoiksi nousivat ehdottomasti Century21 ja Victoria's Secret. Century21:ssa paloi niin aikaa kuin rahaakin Suomen hintoihin verrattuna äärettömän halpohin merkkivaatteisiin ja laukkuihin. Victoria's Secret oli vielä mahtavampi kuin osasin kuvitellakaan; ihana henkilökunta ja upeita alusasuja sekä ihania tuoksuja ja urheiluvaatteita ja vaikka mitä! Jälkimmäisessä kävimmekin muutamaan otteeseen..



Viimeisenä kokonaisena päivänämme Isossa Omenassa pääsimme juhlistamaan 4th of Julya - Yhdysvaltain itsenäisyyspäivää. Päivän huipennus oli puolentunnin ilotulitus Brooklyn Bridgellä! Mä olen jo Suomessa ja jopa Jyväskylässä innoissani kaikista ilotulituksista, niin apua kuinka mahtavaa oli nähdä jotain näin suurta! Kolme miljoonaa ihmistä oli kerääntynyt katsomaan tätä spektaakkelia, enkä edes tuntenut olevani ahdingossa suuressa ihmismassassa. Upea kokemus!

Vielä voisin mainita, että kuljimme paikasta toiseen aina kävellen tai taksilla. Taksit olivat mun mielestä siistejä ja kuskit pääasiassa mukavia. Kävellen (kelaten) kulkeminen oli myös helppoa, sillä tiet olivat siitejä ja hyvässä kunnossa. -> lisää kulkemisesta ja muutenkin pyöriksestä Amerikassa myöhemmässä postauksessa
Ruokapaikkoja tuli myös testattua viikon aikana aika paljon. Niistä parhaimmat jäivät mieleeni; Hard Rock Cafe, John's Pizzeria (hotellimme mahtavan piccolon suosittelema paikka), Wolfgang's Steakhouse (herkullinen ja hieno pihviravintola) ja kaiken kruununa mua hiukan järkyttänyt sushiravintola (jonka nimeä en valitettavasti muista). Mä en ole koskaan maistanut sushia, enkä pystynyt sitä vieläkään maistamaan, vaan Laura sai nautiskella munkin tonnikalasushini. Mä tyydyin herkulliseen kanaan ja riisiin (juntti mikä juntti). 

Aivan ihana kaupunki, joka vei mun sydämen täysin ja ylitti kaikki odotukseni! Lähden sinne uudestaankin heti kuin mahdollista. Mulla olisi paljon tarinoita reissulta, ja kaikkea en varmasti pysty tiivistämään tekstiksi, mutta yritän parhaani. Seuraavassa postauksessa pääsettekin kurkkaamaan toiseen reissuviikkoomme - Miamiin! 

Ps. Kiitos kaikille picnic -arvontaan osallistuneille. Herkkusetin voitti Milla, vielä kerran - onneksi olkoon!

Rakkaudella Jassu

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

kesän picnic ARVONTA

Helou! Terveisiä täältä Amerikan mantereelta, tai oikeastaan Amerikan ilmatilasta. Jotkut ovatkin saattaneet huomata mun instagramkuvista, että lähdin viikko sitten seikkailemaan hiukan isommille kylille. Juuri nyt liitelemme Lauran kanssa New Yorkista Miamiin viettämään toista lomaviikkoamme täällä. Jos Miami tekee meihin yhtä suuren vaikutuksen kuin New York, voi olla, että paluulippu Suomeen jää käyttämättä. Hah, äiti vitsi vitsi. Mun rahat loppuvat pian, eli pakko tulla kotiin. 
Jotta kellekään ei jää epäselväksi missä vietin elämäni huikeimman reissun, aion tehdä kotiin palattuani ainakin tuhat postausta New Yorkista, Miamista, nähtävyyksistä sekä kaikista pyörikseen liittyvistä seikoista täällä. 


Sillä aikaa kun mä nautiskelen Miamissa jäätelöä (drinkkejä) voi joku teistä voittaa pientä hemmottelua Suomen kesään! Eli Jyväskyläläiset (tai siellä lähiaikoina lomaileivat) huomio! Ruusulan mansikkatila haluaa tarjota jollekin lukijoistani picnicherkkuja kesän parhaimpaan mansikka-aikaan, eli juuri nyt. 
Ruusulan mansikkatilalla on käynnissä "random act of kindness" -iloittelu; he vievät mansikoita palvelutaloihin vanhuksille ja haluavat ilahduttaa satunnaisia ihmisiä picnic paketeillaan. Elikkäs joku teistä voi kommentillaan voittaa itselleen picnic setin, johon kuuluu 1,5 kg picnic poksi mansikoita ja pullo kuohuvaa! Kuulostaa aivan ihanalta, eikö ;) 

Osallistu arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen minne menisit piknikille Jyväskylässä. Jätäthän kommenttiin myös sähköpostiosoitteesi, jotta voiton sattuessa kohdallesi saan sinuun yhteyttä! 
Osallistu arvontaan maanantai 7.7. iltaan mennessä (eli laskujeni mukaan kaksi päivää aikaa osallistua arontaan). Good luck! 


Rakkaudella Jassu

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

mun kesäkuu

Ohoh, pysytteköhän perässä kun mun kirjoitustahti on näin jäätävän kova? Haha, hups :)
Mä ajattelin (joskus pian kuukausi sitten?) kirjoittavani tänne "Jassu seikkailee" -postauksen kesäkuun Helsingin visiitistäni. Jotenkin tuota aikaa on vierähtänyt hiukan tässä välillä, niin tiivistänkin yhteen postaukseen kesäkuuni tähän mennessä.


Kävimme tosiaan Rosan kanssa Helsingissä kesäkuun alkupuolella. Siinä ohessa mä hyppäsin sen jo (todella) paljon puhutun huikean laskuvarjohyppyni. Siitä en kyllä nyt läväyttele tänne kuvia, katsokaa edellistä postausta jos vielä kiinnostelee!


Jo perinteeksi muodostuneella kesäreissullamme söimme paljon (ihanissa ravintoloissa), kiersimme kauniita puistoja, ihailimme merta (ja pelkäsimme jättilokkeja), shoppailimme hiukan, innostuimme spora-ajeluista, toistimme fanimatkan "Pihlajakadulle" ja pistäydyimme kauppahalleissa. Lisäksi uutta ja jännittävää reissulla oli se, että asuimme jonkun omassa asunnossa! Mä en ainakaan koskaan ole majoittunut kenenkään oikeaan asuntoon, hassua.


Seikkailujen, töiden ja treenien sekä kavereiden näkemisen lisäksi mä olen juhlinut kaverini tupareita ja (huh) sitä seuraavana päivänä pappani 75-vuotis syntymäpäiviä. Ja hei!! Mä, joka en todellakaan pidä kovasti leipomisesta, leivoin näille syntymäpäiville kolme suussa sulavaa voileipäkakkua. No.. en todellakaan kyllä yksin. Siskoni auttoi (aika paljonkin) niiden tekemisessä. Mutta silti, mä olen ylpeä suorituksestani!


Tulihan tuossa myös vietettyä Juhannustakin monen päivän ajan viime viikolla. Kaupunkijuhannus, mökkijuhannus, paljon kavereita, uusia tuttavuuksia, hirmuinen määrä hyvää ruokaa, hiukan juomaakin, palanut jalka, auringon nousuja ja vaikka mitä! Ihan mahtava Juhannus siis :)

Tämä viikko onkin mennyt unirytmiä korjaillessa ja parin tulevan viikon töitä tehdessä ;) Huii!
Nyt mun on painuttava pehkuihin, jotta jaksan herätä aamulla testailemaan mun uutta "polkupyörääni" lenkille.

Kauniita unia!
Rakkaudella Jassu

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Mä lennän!

No nyt on uusi banneri ja sen myötä uusi nimi blogilla - Rakkaudella Jassu. Osoitteenmuutos tapahtuu ensi viikon aikana. Vielä en sitä viitsinyt tehdä, jotta osaatte etsiä blogiani jatkossa uudella nimellä. 
Miltäs uusi banneri ja nimi vaikuttavat?

Onhan mulla muutakin asiaa! Nimittäin kävin tällä viikolla vihdoin toteuttamassa yhden suurista unelmistani! Pääsin laskuvarjohyppäämään Malmin lentokentällä.


Noin vuosi sitten Flyboardingia kokeiltuani yksi laskuvajohyppääjä bongasi juttuni nettilehdestä, jonka avulla hän löysi blogini ja luki sieltä unelmani lentämisestä. Innostuneena unelmastani hän ja muutama muu hyppääjä laittoivat homman pyörimään ja keräsivät rahat kasaan mun hyppyäni varten. 
Näillä rahoilla mä pääsin jo viime vuoden puolella kokeilemaan Tuulitunnelia ja nyt laskuvarjohyppäämistä!


Viime maanantaina mä ja Rosa lähdillemme aamulla junalla kohti Pasilaa, jossa meitä vastassa oli Ylen toimittaja valmiina tekemään haastattelua Radiosuomen Käännekohtia -sarjaan. 
Pääsimme nopeasti toimittajan kyydillä Malmin lentokentälle, jossa hyppyporukka odottikin jo meitä.



Kaikenmaailman haastattelujen ja hölmöjen poseerausten jälkeen päästiin vihdoin asiaan; varusteet päälle. Mua ei edes (omasta mielestä) ehtinyt jännittää koko hyppääminen vielä tuossa vaiheessa, sillä kameroille hymyileminen ja valjaiden pukeminen vei mun kaiken huomion. 


Kun kaikkien varusteet olivat kunnossa ja hommat oli käyty läpi, pääsimme siirtymään koneeseen. Mä itseasiassa yllätyin kuinka hyvin kuusi ihmistä (plus lentäjä) mahtuivat istumaan tuohon mun mielestä aika pieneen koneeseen ja kuinka helposti mut vain nostettiin sinne kyytiin. Mä jäin tandemhyppääjäni kanssa istumaan lattialle ja ihmettelin kolmen kilometrin nousun aikana sitä, kuinka pieneltä Helsinki näytti taivaalta katsottuna. 




Siinä vaiheessa kun istuimme jalat koneen ulkopuolella kolmen kilometrin korkeudessa, ihmettelin vain "voiko tää olla todellista". Yhtäkkiä heitimme voltin ja aloimme pudota 200 km/h kohti maanpintaa. Siinä mä ehdin miettimään, että olisi pitänyt pukea haalari, jos koko matkan on näin helkkarin kylmä. Hah. 
Kylmyys loppui siihen kun varjo avattiin. Siis voi vitsit kuinka pehmeää, rauhallista ja jopa lämmintä liitely oli sen jälkeen! 



Kun varjo aukaistiin ja liitelystä taivaalla pääsi nauttimaan oikein kunnolla, mun kädet alkoivat täristä ihan hulluna. Melkonen adrenaliiniryöppy vissiin purkautui siinä vaiheessa. Noo eipä se tärinä kauan kestänyt, sillä pääsin ohjaamaan hetkeksi aikaa liikkuistamme ja sen aikana unohdin koko tärinän. 

Ihan huikea juttu ja varmasti lähden uudestaan hyppäämään jos vain tilaisuus tulee! 
Eikä jalkojen toimimattomuus tehnyt siitä mun mielestäni mitenkään hankalampaa kuin muillakaan. Valjaiden pukemisessa ja siirtymisissä toki tarvtisin apua, jalkojen heilumista hypyn aikana rajoitettiin sitomalla niitä ja laskeutumisessa piti varoa, ettei jalat töksähdä maahan. Aika simppeliä, ainakin mun mielestä :)

Tässä olisi vielä linkki hyppyvideooni -> KLIKKAA

Lisää Helsingin reissusta kerronkin seuraavassa postauksessa. Pysykäähän mukana! 
Rakkaudella Jassu